Palstaviljelyä ja syysjuhlia

Toiminnan ensimmäisinä vuosina neuvojat olivat töisää 7-8kk vuodessa ja kerhotoiminnan pääpaino oli palstaviljelyssä. Viljelyn lisäksi kerhoperhettä opastettiin myös ruuan valmistuksessa, jotta oman palstan tuotteita opittiin hyödyntämään. Tuon ajan kerholaiset ovat muistelleet kasvattaneensa mm. siemensipulia ja oppineensa parsimaan sukkia oikein kauniisti.Syksyisin oli tapana järjestää sadonkorjuun jälkeen syysjuhla, jossa kerholaiset esittelivät palstansa satoa ja kilpailivat erilaisissa kotitaloustöissä.

Vuoden 1949 lokakuulla vietettiin Maatalouskerhoviikkoa, jonka alkajaisiksi vietettiin syysjuhla Alpuassa. Juhlassa nuoret kilpailivat mm. perunaviestissä, sukanneulonnassa, luudanteossa sekä vehnäpullien valmistuksessa.  Kerhoviikon lopuksi järjestettin kerholaisille leipomiskurssi, joka kesti kaksi päivää ja illalla talon emännät saivat käydä maistamassa aikaansaannoksia.

Kesällä 1949 järjestettiin Vihannin Mäntylammen ja Vuolujärven rannoilla myös maataalouskerhojen leiri, jonne saapui kerholaisia oman kunnan lisäksi Raahesta, Merijärveltä sekä Pattijoelta. N. oin 250 nuorta yöpyivät viikonlopun yli teltoissa ja olivat erittäin ihastuneita järjestettyy leiriin. Vanhemmat kerholaiset muistelevat, että vastaavia leirejä oli 30-luvulla järjestetty Haapavedellä ja Ruukissa. Näihin tapahtumiin vihantilaiset olivat matkustaneet kuorma-autoilla.